Minna(minsku)Koskela "Silmät ovat sokeat, sydämellä näkee paremmin" Antoine de Saint-Exupéry

Globaalius uhkana- Suomi maailman äiti Theresana.

Globaalius uhkana- Suomi maailman äiti Theresana.

Globaalisosiaalityö on minulle aivan outo aihe- lähinnä olen kuullut globaalista humanitäärisesta työstä. Maailma on avannut rajansa toisilleen ainakin osittain! Jotkut maat pääasiassa pohjoismaat ja Eurooppa haluavat toimia koko maailman Äiti Theresoina. Mielestäni globaalissa sosiaalityössä on jotain ”unelmien tavoittelun makua, joista suurin osa ei ikinä toteudu”. Globaalissa työssä ja tapaamisissa on mahdollisuudet jakaa tietoa muualla tapahtuvasta sosiaalityöstä, kokemuksia sekä työtapoja.

Globaali ajattelu pitäisi sisältyä kaikkeen sosiaalityöhön- vai pitääkö? Siellä missä sotia siellä pakolaisia. - Siellä missä soditaan on siellä myös jonkun ykhon kuuluvan maan osallisuutta sotiin, jotka ovat usein myös poliittisia ja geopolittisia sekä taloudellisia. Kaksinaismoraalista- hyvän ja pahan kierrättämistä- teemme pahaa ja korjaamme jäljet ykn, spr, ja gloaalin sosiaalityön avulla. YK – yhdistyneet kansakunnat aloitti toimintansa toisen maailmansodan valtavan pakolaisuuden ja köyhyyden keskellä. Eurooppa oli murskattu, ja kaikki maat suorastaan huusivat humanitääristä apua. Srp;n toiminta jatkui erilaisena auttamisena - sosiaalityö on siis alusta alkaen ollut kansainvälistä, sen uranuurtaja Jane Addams 1900 alusta (spr,yk, nobelin rauhanpalkinto) hän oli kiinnostunut yhteisösosiaalityöstä, ja tutki käytännössä sen muotoja asumalla niissä ja todentaen auttamista kohteessa. Länsimaat ovat osin syyllisiä kriiseihin, kuten sotiin,ja niistä aiheutuviin pakolaisaaltoihin? Pakolaisuus on pakkoa tai vapaaehtoista. ?

Joten vastuu on kannettava globaalein keinoin? Maailman kriisit kuuluvat universaalina kaikille kansoille. Osin mielestäni hyväksyttävää, jos puhutaan luonnonkatastrofeista, tai taudeista sekä pandemioista. Kun puhutaan   kolonisaatiosta, josta sosiaalityön ammatillinen ajattelu on muutettava globaaliksi pohjoismaisesta hyvinvoinnista mitä tapahtuu?  Siirtomaahistoria on vaikuttanut paljon, vastuuttaako se myös Suomea jolla tätä historiaa ei ole? Yhteistä taakanjakoa? Katsoin juuri Viceroys house elokuvan Intian ja Pakistanin muodostumisesta- Britannian siirtomaa- suuri tragedia. Mielestäni vastuuttaminen pitää kohdentaa maihin, jotka ovat kriisejä aiheuttaneet.

Globaalius ja kansainvälistyneet lait sitovat meitä nyt, joten lait hyväksyessämme haluamme kantaa vastuuta myös toisten teoista. Olemme siis Äiti Theresoja. Mutta onko meillä varaa siihen yhteiskuntana vaarantamatta omaa kansaamme?

Suomesta on tehty kansainvälistä sosiaalityötä, ja maailman katastrofit edellyttävät osallisuutta- ne ovat universaaleja.

Haasteena on monia asioita, jotka mahdollisesti ajavat konflikteihin tai kriiseihin- esim, ruoka, vesi, ja luonnonkatastrofit, mutta myös talous ja kilpailu sekä polittiset tapahtumat. Lama, köyhyys- ja pakolaisuus. Globalisoituneet kysymykset ; polarisaatio. maaseutu ja kaupunki, nuorten työttömyys, uudenlainen köyhyys, kansainvälistyvät sairaudet. Maahanmuuttajajien ja matkustalevien ihmisten mukana tulee maailmalta tauteja, jotka olivat jo Suomesta kadonneet- universaalius, ja globaalimatkustus tuo tuliaisensa. Kuitenkaan emme voi vaati maita, joissa on heikko tautien torjunta ja rokotuskulttuuri vastaamaan globaalisti siihen, että taudit eivät seuraisi meitä uhkaamaan omaa väestöämme? Globaali terveydenhuolto ym- esim globaali ilmaston ja saastuttamisen torjuntatyö ei toteudu, samaanaikaan kun jaetaan globaalia sosiaalityötä?

Globaaleja kysymyksiä tulee vedestä, nestle haluaa ostaa Suomen pohjavedet, sähköt on jo myyty ulkomaille. Uhkia riittää...

Ruuan riittäminen on tärkeä kysymys, siihenkin vaikuttaa moni asia- olemme riippuvaisia tuonnista- eli ruuasta on huolta myös kansainvälisesti?

Aina on ollut siirtolaisuutta, mutta erisyistä- Suomesta oli lähtijöitä Usaan ja Kanadaan, 20-30 luvulla, mutta nämä ihmiset lähtivät töihin sinne, eikä globaalin sosiaalihuollon perään, kuten nyt on todettu pohjoismaihin siirtyvien pakolaisten osittaisiin motiiveihin kuuluvaksi.

Myös Ruotsiin mentiin töihin autotehtaille- ei toisten elätettäväksi- meillä ei mielestäni ole mahdollisuutta olla universaali ja globaali maailman sosiaalitoimisto, kuten pääministeri Sipilä kutsullaan toivoi. Meillä oli oikeus lähteä siirtolaisiksi aikoinaan. Meillä on oikeus kyseenalaistaa miksi  valtio ottaa pakolaisuutta mahdollisuutena, ja vielä kuinka paljon, ja mistä rahat? Nyt pakolaisuuden kantaa luonnollisesti konfliktimaiden lähimaat.

Meillä on paljon köyhyyttä, mutta hallitus  pyytää meitä tarkastelemaan pakolaisuutta etuoikeutetusta asemastamme?

Miksi minun pitää miettiä etuoikeutettua asemaani? Minulla ei ole ollut etuoikeutettu asema Suomessa. Olen saanut nähdä nälkää, kokea köyhyyden, olimme sosiaalihuollon asiakkaita- saimme koulusta vaateavustusta ym. Minunkaan vanhempani eivät olleet etuoikeutettuja, vaan heillä ei ollut kenkiä, koulua ei saanut käydä kuin muutaman luokan ym. Onko se automaatio, että Suomessa ihminen olisi paremmassa asemassa suoraan verrannollisesti kuin pakolainen? Tiedän monia rikkaita pakolaisia, jotka ovat paljon etuoikeutetummassa asemassa kuin minä. Voin ajatella asemani olevan parempi koska meillä ei vielä ole sotaa nyt (oli 1939-1945), mutta muuten on ristiriidassa etuoikeus! Muita kärsimyksiä voi olla ihan yhtä paljon ihmissuhteissa, ja työnsaannissa sekä terveydessä. Suomi hyvinvointivaltiona globaalisti alkaa olemaan muuttunut, ja muuttumassa. Meillä ei ole kansainvälisesti enää etuoikeutettua asemaa.. eun tai ykn mukaan. Sosiaaliturvamme on alimittainen.

Väestörakenne muuttuu Suomessa, ja väestö vanhenee- joten keskustellaan syntyvyyden lisääntymisestä. Pakolaisuutta kannattavien mukaan valtio ei tunnista pakolaisten ja maahanmuuttajien mahdollisuuksia. Mielestäni asiaa ei voi ajatella niin, että omaa väestöä paikataan globaalisti? Sekin on politiikkaa, perhepolitiikkaa jos ei tueta lasten syntymää omassa yhteiskunnassamme ja harvinaisen kansamme jatkuvuutta. Hoidammeko globaalisti muitten maitten väestön räjähdystä ja sen kautta syntyvää työttömyyttä sekä köyhyyttä siirrättämällä ongelmat omaan maahamme. Onko tämä globaali velvollisuutemme.? Rakentaa useiden kansojen avustuksella miniatyyri yhteiskuntia sisäämme omien kielien, tapojen ja kulttuurien kanssa, kunnes ne globaalisti konfliktoituu. Opimmeko siirtomaavallasta mitään? Siirtomaavaltamuoto vain muuttuu?

Suomen väestö monikulttuuristuu, uhkakuvan mukaan tulijat eristäytyvät- itse tiedän omasta kokemuksta, että eivät halua jakaa kultturiamme ja tapojamme. Ettei tapahtuisi eristäytymistä pitäisi mennä heidän keskelleen. Ihmisiä pitää auttaa myös poliittisesta, tai uskonnollisesta vakaamuksesta huolimatta. Omien eettisten periaatteiden ja kohtaamien asiakkaiden väliset ristiriidat haastavat ammatillisuutta. Kansainvälisten eettisten periaatteiden toteuttaminen, ja oman itsensä ja toimintansa reflektoiminen on tärkeää.

Taloudellisesti jokaisella yhteiskunnalla on rajalliset resurssinsa, mutta soisiaalityössä resursseja ei saisi ajatella. Puhutaan rakenteellisesta sosiaalityöstä, resurssit rajaa toimintaa.

Millä tavalla globalisaatio muokkaa sosiaalityötä? On haastavaa laajentaa omaa ymmärrystä globaalia kohden, kohdata maahanmuuttajia, varsikin elintasopakolaisuutta... saako kyseenalaistaa?

Sosiaalityön arvomaailma sisältää vastakkaisuuksia, aikoinaan 60-luvulla oli tasa-arvon ja oikeudenmukaisuus keskusteluja, vammaistenoikeudet, vamkilaolosuhteet, ym. Globaali vertailu köyhien ja rikkaiden maiden eroista- kritiikkiä myös hallitsevasta sosiaalityöstä, joka oli valtasemasta. Keskustelut sosialismista ja kapitalismista loppuivat NL kaatumiseen. Maailma muuttuu myös globaalisti. Nyt on digitalisaation aikakausi. Sosiaalinen investointi on muuttunut kuluttaja kohtaiseksi ajatteluksi. 00- luvun ihmisoikeus näkökulma liittyyy kansainväliseen sopimukseen, ja arvottaa esim turvapaikanhakijoiden aseman. Ihmiset ovat enemmän yksilöitä kuin koskaan aiemmin. Sosiaalinen riippuvuus muuttuvan yhteiskunnan maaseutu- kaupungit muuttaa myös ihmisten sosiaalisia oloja ihmisillä on vähemmän tukea ja apua, konkereettisen tuen jakajia- Sosiaalityö on ottanut lähiyhteisön tehtävät- toisaalta yksi hyvinvointi yhteiskunnan ja yksilön oikeuksien taantuma ja tappio. Inhimillisesti ja universaalisti ihmiset tarvitsevat samoja asioita, ruokaa ja juomaa ym ja ovat siis samassa asemassa- mutta silti eripaikoissa- ja eri mahdollisuuksissa. Olemme ylirajaisia – kaikilla samat tarpeet. Ylirajaisen globaalit sosiaalityön yhteistyöt ja toiminnot.

Uhkia globaalissa maailmassamme sisäministerin arvio terrorististen tekojen aikaan Suomessa, että suurin uhka yhteiskunnassamme olisi radikalisoituneet syrjäytyneet Suomalaiset?Mielestäni tässä oli poliittinen lataus ja tarkoituksena oli hallituksella vähätellä pakolaisuuden kulttuurisia ja poliittisia ongelmia, joita he tuovat ” siirrännäisinä omista oloistaan”.

Tuntematon on hyvä- ja tunnettu paha- mielestäni sisäministerin diagnoosi oli isku itseään vastaan? Miten sosiaalityö ja oman yhteiskunnan talous ja ihmisten elämän olosuhteet ovat samainen hallitus sitten toteuttaneet?- leikkauksin ja leikkauksin- sitten luodaankin jo uhkakuvia.

Miten kornia. Myös globaalit kauppasuhteet vaikuttavat kansoihin- talouspakoitteet / valio/ Venäjä- toisten globaalien boikottien toteuttaminen köyhdyttää omaa kansaa, ja kuitenkin sen seläntakana härskeimmät tekee kauppoja boikoteinneista huolimatta. Miten sosiaalityönteoria ja globaali sekä paikallinen kohtaavat toisensa eritilanteissa, ja paikoissa.? Oman yhteiskunnan järjestelmän rakenne ja perusta, ja järki globaalissa yhteistyössä on ajateltava myös turvallisuuspoliittisest i- vaikka haluamme olla osa ylirajojen ja kehittyvää kansainvälistä yhteistyötä on myös harkintaa syytä käyttää. Ongelmien ratkomisessa ei ole järkeä, jos ne tuottavat uusia ongelmia. Onko minulla kulttuurisen sensitiviisyyden ongelma? on ja ei. 52- vuotias ei ole enää vain maailmapelastaja hinnalla, kuin hyvänsä vaan ymmärtää ja hyväksyy, että kaikkia asioita ei ratkota edes ylirajojen, varojen ja universaalin yhteistyön keinoin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset